Tolkien-fanina piti tietysti käydä katsomassa Hobitti 2. On saavutus vetää alunperin lapsille kirjoitetusta kirjasta kolmiosainen seikkailukertomus. Nyt olen nähnyt kakkososan Peter Jacksonin ohjaamasta fantasiadraamasta, pituus 2 t 40 min. Tapahtumista ja erikoisefektejä riitti koko rahan edestä eli kymmenellä eurolla. Pienellä paikkakunnalla on halvemmat hinnat kuin vaikkapa Helsingissä.
Noloa tunnustaa, mutta elokuvan loputtua odotin vain, että saatan kotona levätä silmät ummessa pimeydestä nauttien. 3D-lasit omien silmälasien päällä rasittavat silmiä ja ovat nykyversiona melko painavat. Ja nyt opin senkin, että 3D-lasit toimivat paristolla, joka täytyy aika ajoin vaihtaa.
Ja toinen johtopäätös oli ottaa Lord of the Rings kotikirjaston hyllyltä ja lukea se taas kerran uudestaan ilmeikkäästä kielestä nauttien. Myös suomennettu versio on mainio, Kersti Juvan ja Eila Pennasen kädenjälki yltää alkukielen tasolle.
Elokuvan erikoisefektit ovat uskomattomia, mutta kirjallisuus yltää niihin lukijan mielikuvituksen ja eläytymisen avulla.Tosin tämä käsitys voi olla hyvää vauhtia vanhentumassa, kun visuaalinen viestintä valtaa koko ajan yhä enemmän tilaa ja vaikutusvaltaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti